Resurssivirrat haltuun -hanke


Resurssivirrat haltuun -hanke vei kohti resurssiviisasta Suomea

Eri puolilla Suomea testattiin vuonna 2014 luonnonvarojen fiksumpaa käyttöä edistäviä työkaluja ja toimintamalleja. Kantavana voimana oli yhteistyö. Turussa löydettiin opiskelijoista voimavara yritysten innovatiivisempaan resurssien käyttöön. Lahdessa kehitettiin sivuvirtamateriaalipörssiä, joka voisi toimia yritysten ja julkisen sektorin yhteisenä foorumina. Jyväskylässä etsittiin uusia mahdollisuuksia maamassojen tehokkaampaan käyttöön alueellisen yhteistyön kautta.

Näissä resurssiviisaissa projekteissa tutkittiin erilaisten resurssien viisaampaa käyttöä ja kartoitettiin siihen sopivia työkaluja. Resurssiviisaudella tarkoitetaan esimerkiksi energian ja luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalin kierrätystä sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä. Näiden alueellisten projektien tulokset on nyt koottu yhteen Preziin.

Resurssivirrat haltuun -hanke kokosi alueelliset projektit yhteen ja muodosti toimijoiden välille avoimen yhteiskehitysverkoston. Kartoittamisen ja testaamisen lisäksi pyrittiin levittämään löydettyjä hyviä käytäntöjä verkoston kumppaneille sekä poistamaan kehitystä jarruttavia esteitä. Verkoston tavoitteena oli rakentaa yhteistä, resurssiviisaampaa Suomea. Avoin verkosto eri toimijoiden välillä eri puolilta Suomea on edesauttanut nopeampaa muutosta kohti resurssiviisaampaa Suomea – pyörää ei tarvitse keksiä eri alueilla monta kertaa.

Parhaista käytännöistä on koottu Prezi, josta löytyy työkaluja sekä toimintamalleja resurssien kulutuksen seurannan ja hallinnan avuksi.

MikaelAhlfors_KEKSI_TKUSciencePark_kierto

Kuva: Mikael Ahlfors

Opiskelija-yritys yhteistyöllä lisäarvoa sidosryhmille

Turun ammattikorkeakoulu testasi InnoCamp – innovaatioleiriä. Leiri oli useiden eri sidosryhmien tuotos – mukana oli opiskelijoiden ja yritysten lisäksi resurssien tehokkaamman käytön asiantuntijoita. Monitahoisesta yhteistyöstä hyötyivät kaikki. Yritykset saivat käyttökelpoisia ratkaisuja, opiskelijat arvokkaita yrityskontakteja ja asiantuntijat palautetta kehittämilleen resurssitehokkuustyökaluille.

– Tuotteistetulla InnoCampillä myymme yhteistyötä ja konkreettisia rahallisia ja ympäristöhyötyjä yrityksille. Juuri resurssitehokkuus on teema, jossa opiskelijoiden innovaatiopotentiaali kannattaa hyödyntää, sillä mahdollisuuksia on valtavasti. Resurssitehokkuus sopii moneen alaan ja monialaiset ryhmät pystyvät tuottamaan ideoita, joita yksilö ei koskaan pystyisi yksin tuottamaan, kertoo Turun AMK:n projektipäällikkö Henna Knuutila.

Opiskelijoille annettiin tehtäväksi ideoida esimerkiksi sitä, voivatko mukana olevat yritykset säästää energiaa, vettä tai muuta materiaalia. Lähtökohtana olivat yrityksen aidot toimeksiannot. Opiskelijat kilpailivat siitä, kuka keksisi parhaan innovaation yritykselle.

– Innostuneet opiskelijat ja heidän tuoreet ideansa jätteiden hyötykäytölle yrityksessämme oli todella positiivinen yllätys. Otamme heidän ajatuksensa tulevaan strategiaamme ja jalkautamme ne yrityksemme käytäntöihin. Olemme jatkossa ehdottomasti mukana vastaavassa opiskelijayhteistyössä, sanoo logistiikkapäällikkö Arto Mäenpää Kataja Eventistä, joka oli mukana InnoCampissä.

Materiaalipankki yritysten ja julkisen sektorin yhteiseksi foorumiksi Lahdessa

Lahden kaupunki yrityskumppaneineen kehitti verkkotyökalu Mpankkia, jonka kautta ylijäämämateriaali voi löytää uuden käyttäjän. Mpankki on suunnattu yrityksien käyttöön ja siellä on ollut vajaa 100 käyttäjää. Kaupunki testasi yhdessä yrityskumppaneiden, Kierrätysverkko Oy:n, Risain Oy:n sekä Tarsius Oy:n kanssa työkalua ja pyrki selvittämään työkalun käyttöön liittyviä haasteita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Selvisi, että työkalun toiminta jatkossa ilman julkista tukea edellyttää nykyistä suurempia käyttäjä- ja tilausmääriä. Lahdessa yrityskumppaneita autettiin työkalun käytössä kädestä pitäen. Yritykset olivat hyvin kiinnostuneita liittymään Mpankkiin, mutta he kaipasivat alussa apua sivuvirtojensa kartoittamiseen. Mpankki on yrityksille edullinen ja helppo tapa kehittää omaa resurssitehokkuuttaan.

Lahden seudulla tehtiin myös kokeilu, jossa otettiin julkinen sektori mukaan materiaalipörssiin. Kokeilu onnistui ja Hollolan koulun pöydät pääsivät hyötykäyttöön heinolalaiseen yritykseen. Mpankista löytyi samalla rajapinta julkisen ja yksityisen sektorin materiaalivirtojen tehostamiselle.

– Tämän kaltainen verkkotyökalu voisi tulevaisuudessa toimia yritysten ja julkisen sektorin yhteisenä foorumina. Tarvitaan vain hiukan lisää avoimuutta ja kaikki voivat hyötyä tästä, kertoo kehityspäällikköSaara Vauramo Lahden kaupungilta.

Jyväskylässä kehitettiin alueellista yhteistyötä maamassojen tehokkaampaan hallintaan

Maa-aineshallinnan tehostaminen lähti Massainfo-kokeilusta, jossa oli tarkoituksena kehittää tietojärjestelmä, jonka kautta maarakennusalan toimijat näkisivät helposti missä, milloin ja kuinka paljon maa-aineksia on tarjolla tai tarvitaan muualla. Massainfo odottaa vielä toteutumistaan, mutta Jyväskylän alueella saatiin kehitettyä seudullista yhteistyötä ja tiedonjakoa resurssien tehokkaampaan käyttöön.

Jyvässeudulla haastateltiin viittä eri kuntaa maamassoihin liittyen ja kerättiin hyviä käytäntöjä. Haastatteluissa nousi esiin, että ylijäämämaiden loppusijoitus tulisi huomioida jo kaavoituksessa. Näin ylijäämämaat saadaan sijoitettua lähelle syntykohdetta, jolloin kuljetuskustannusia ja ympäristöhaittoja saadaan minimoitua. Jyvässeudulla kaivattiin myös yhteistyön ja tiedonvaihdon lisäämistä eri toimijoiden välillä. Yhteistyölle löytyikin toimiva alusta, kun alueelle perustettiin Keski-Suomen maarakennustyöryhmä, joka jatkaa toimintaansa myös jatkossa Infra ry:n koollekutsumana.

Blogilla lisää tunnettuutta biokaasulle Jyväskylässä

Maamassojen lisäksi Jyväskylässä selvitettiin taustoja sille, miten biokaasu otetaan Pohjoisen Keski-Suomen alueella vastaan. Samalla kehitettiin uusia tapoja, joilla saataisiin vahvistettua tietoisuutta biokaasusta ja luotua positiivisempaa kuvaa siitä. Yksi keino tähän oli projektin aikana perustettu Rehellisesti biokaasusta -blogi.

– Huomasimme, että alueeltamme löytyy laajaa mielenkiintoa biokaasua kohtaan. Saimme päättäjiä hyvin mukaan järjestämäämme Rehellisesti biokaasusta -opintomatkallemme, jossa vierailimme biokaasulaitoksilla. Monien toiveissa oli tulevaisuudessa paikallinen biokaasulaitos, sanoo projektisuunnittelija Tiina ToivonenJyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Koko yhteiskunnan sitouttamisesta löytyy polku resurssiviisauteen

Resurssivirrat haltuun –hanketta vetänyt Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra, painottaa kaikkien yhteiskunnan sektoreiden sitouttamista toimimaan yhdessä. Kaupungit kaipaavat entistä enemmän julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kehittyäkseen. Uudenlaiset yhteistyömuodot mainitaan usein avain asemassa kestävämmän kehityksen saavuttamisessa.

Tässä hankkeessa Sitran pyrkimyksenä on ollut nimenomaan kehittää uusia muotoja yhteiskunnan sitouttamiseen ja sidosryhmien osallistamiseen. Lahdessa, Jyväskylässä ja Turussa onkin onnistuttu pienentämään kuilua innovaattoreiden ja innovaatioiden toteuttajien välillä – yritykset ja kaupungin johto ovat löytäneet uusia yhteistyön muotoja, ja samalla yritykset ovat löytäneet voimavaran opiskelijoista. Resurssiviisas Suomi vaatii sektoreiden välistä yhteistyötä.

Resurssivirrat haltuun -hankkeen kokeiluja ja testailua vetivät Suomen itsenäisyyden juhlarahaston rahoittamana Turun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Lahden kaupunki. Jokaiselta alueelta valittiin yksi resurssienhallintaan liittyvä työkalu tai toimintamalli, josta rakennettiin koko Suomeen monistettavissa oleva versio. Tarkempia tuloksia kolmesta testauksista kuullaan aiheeseen liittyvissä tapahtumissa vuonna 2015.
Kirjoittaja: Sara Malve / Turun AMK

Lisätiedot:

Henna Knuutila / Turun AMK
Kirsi Knuuttila / JAMK
Saara Vauramo / Lahden kaupunki


 

Eri puolilla Suomea on kehitetty alueellisia resurssitehokkuutta edistäviä työkaluja ja toimintamalleja. Resurssivirrat -hankkeen tarkoituksena on tunnistaa ja koota ne yhteen. Tiedon jakamiseksi, vaihtamiseksi ja levittämiseksi halutaan luoda resurssitehokkuudesta kiinnostuneiden välille yhteiskehitysverkosto. Verkoston luomiseksi on avattu kaikille avoin LinkedIn-ryhmä. Yhteistyössä muutos kohti resurssiviisaampaa Suomea tapahtuu nopeammin!

Hankkeessa pääkumppanit Turun AMK, Lahden kaupunki ja Jyväskylän AMK myös testasivat muutamia niiden toimintaympäristöihin soveltuvia työkaluja alueellisesti. Hankkeen tuloksena syntyi tietoa testattujen työkalujen käyttöönottoon, jatkokehittämiseen ja levittämiseen liittyvistä tarpeista ja pullonkauloista. Resurssivirrat haltuun -hankkeen rahoitti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja sen toteutusaika oli 1.10.2013–31.12.2014.

 

Lisätiedot:
Henna Knuutila
Turun ammattikorkeakoulu
henna.knuutila(@)resurssitehokkuus.turkuamk-pilotti.cloud.geniem.io
+358 40 355 0827

lahti_logo-01        SITRA_BLACK        turku_amkjamkfi_tunnus_sininen_suomi

 

 

Materiaaleja

22.8. ohjausryhmän kokouksen materiaaleja:
OHRY3_Veivo
Knuutila__OHRY3
OHRY3_Knuuttila
OHRY_Vauramo

Muuta materiaalia:
Resurssivirtojen hallintamalli -esitys 24.1.2014
Miten resurssitehokkuutta edistetään Lahdessa, Saara Vauramo
Osaaminen kilpailukyvyksi, Kirsi Knuuttila
Mpankki, Vauramo
MassaInfo, Knuuttila
Life IP, Seppälä
Opiskelijoista voimavara pk-yritysten resurssitehokkuuden edistämiseen, Knuutila
Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli – FISS, Eskola